maanantai 5. heinäkuuta 2010

Maaseutuverkosto: Ohjelman neuvottelupäivät tarjosivat jokaiselle jotakin


Teksti: Riika Isola
Kuvat: Paula Huhtanen

Koko Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yhteisillä neuvottelupäivillä käytiin vuoropuhelua ohjelman tuloksista ja tuloksellisuuden parantamisesta. Ajankohta ohjelman toteutumisen tarkasteluun on otollinen, sillä tällä hetkellä ollaan ohjelmakauden puolivälissä: kokemuksia on jo saatu ja toimintaa voidaan yhä kehittää. Kaikki ohjelman toimenpiteet ovat käytössä.

Vaikutuksia jo nähtävissä

Neuvottelupäivien puheenvuoroissa tuotiin esiin jo havaittavissa olevia ohjelman vaikutuksia. Vesistöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelu alkaa näkyä. Lähes kaikki viljelijät ovat sitoutuneet ympäristötukeen ja luonnonhoitopellot on otettu hyvin vastaan. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille (ELY) on asetettu tulostavoitteet, jotka edistävät vesistönsuojelua: esimerkiksi tiettyjen erityistukisopimusten määrät alueittain.

Investointihankkeiden koko on kasvanut ja tukenut maatalouden kilpailukykyä. Yritysten perustaminen ja kehittämistoimet ovat olleet aktiivisia. Mikroyritykset ovat innostuneet hakemaan tukia. Yhteensä neljästätuhannesta yritystukihakemuksesta 2 700 hakemusta koski mikroyrityksiä.

Ohjelman tuloksellisuutta on parannettu tehostamalla ympäristötuen toimia ja seuraamalla kohdentumista. Yritys- ja hanketukien byrokratian purkamista selvittäneen työryhmän esitysten toimeenpano helpottaa tuenhakijoiden työtä. ELY-keskusten ja toimintaryhmien rahoituskehyksiä tarkennetaan vuonna 2011. Luonnonhaittakorvauksen uudistaminen tehdään vuonna 2014 osana laajempaa maatalouspoliittista uudistusta.


Ensi kauden linjauksista ensimmäiset tiedot syksyllä

Neuvottelupäivillä luotiin myös katseita tulevaisuuteen. Heimo Hanhilahti odottaa tänä vuonna valmistuvasta maaseudun kehittämisohjelman väliarvioinnista eväitä seuraavan ohjelmakauden valmisteluun.

Hanhilahti toivoo, että keskeiset linjaukset saadaan komissiosta vuosina 2011–2012. Valtiosihteeri Jouni Lind kertoi, että analyysi budjetista ja rahoituksen painopisteet saadaan tietää syksyllä ja tarkemmista summista sovitaan 2011. Suorat tuet ja maaseudun kehittäminen säilynevät omissa pilareissaan jatkossakin.

Seminaarin päätöspuheenvuoron pitänyt koko Euroopan tuottajien etujärjestön Copa-Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen linjasi, että maaseudun kehittämisen tulisi myös jatkossa pysyä kakkospilarina osana maatalouspolitiikkaa. Hän huomautti, että vahvan ja kattavan ohjelman ansiosta Suomen maaseudulla on EU:n mittakaavassa poikkeuksellisen vahva asema.


Hallinnollinen taakka ja vähät resurssit huolettavat

Leena Tenhola kertoi toimista yritys- ja hanketukien hallinnollisen taakan keventämiseksi. Maaseutuvirasto on asettanut ELY-keskuksille tulostavoitteet käsittelyaikojen lyhentämiseksi. Hakijan työtä helpotetaan poistamalla kustannusarvion kustannuslajien sitovuus. Hallinnon keskinäiseen vuoropuheluun kehitetään menettelyjä, ja sähköisen asioinnin lisäämistä sekä tukien haussa että hallinnossa selvitetään.

ELY-keskusten tuottavuustavoitteet vähentävät resursseja seuraavalta ohjelmakaudelta. Resurssitilanne tulisikin huomioida tulevan ohjelmakauden valmistelussa ja lainsäädäntöä suunnitellessa, sillä se vaikuttaa sekä tuenhakijalle aiheutuvaan hallinnolliseen taakkaan että viranomaisten tehtäviin. Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta muistutti, että uudet tukimuodot tuovat aina mukanaan lisää työtä hallinnolle. – Tarvittaisiin byrokratiapoliisi, joka perkaisi tukimuodot etukäteen, Tahvanainen sanoi.


Luottamus lähtökohdaksi

Toimintaryhmien 7 000 myöntöpäätöksen tavoite saavutettaneen, koska tällä hetkellä toimintaryhmät ovat puoltaneet noin 3 300 hakemusta. Antero Lehikoinen Joensuun seudun LEADER -yhdistyksestä oli tehnyt toimintaryhmille kyselyn ohjelmatyön tilanteesta ryhmien näkökulmasta.

Lisää tuloksellisuutta ei ohjelmatyöhön saada Lehikoisen mukaan vain byrokratianpurkutoimilla. Asetusmuutokset eivät riitä, vaan vaaditaan asennemuutos: toiminnan lähtökohtana tulisi olla luottamus. Tulosten tulisi mennä muotoseikkojen edelle. – Keskustelevuutta koko ketjussa tulisi parantaa, Lehikoinen ehdotti.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman arvioinnista vastaavan Fin-Auguurin Tuomas Kuhmonen ehdotti tulossopimusajattelua ratkaisuksi kohti luottamuksen kulttuuria. Kuhmonen kertoi ohjelman väliarvioinnin valmistumisesta, jota varten on haastateltu hallintoa ja tehty kyselyjä tuen hakijoille.


Nyt on aika vaikuttaa

Valtiosihteeri Lind näkee hallituksen energiapaketissa suuren mahdollisuuden maaseudulle. Ilmastonmuutos nostaa esiin ruokahuoltoon liittyvät kysymykset. Lindin mukaan on tärkeää, että Suomi ja Eurooppa tuottavat jatkossakin oman ruoan.

Hän painotti, että nyt on aika vaikuttaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen kysymyksiin. Komissio on avannut verkossa kaikille avoimen palautekanavan, jossa kommentteja voi antaa. Lisäksi verkosto tekee sidosryhmien kanssa yhteenvetoja, jotka toimitetaan kesäkuussa komissioon. Myös Otakantaa.fi-palvelussa on mahdollista keskustella maaseudun kehittämisestä.

---------------

Maaseutuverkoston sivuilla myös:

- Vuorovaikutteinen koulutus lisäsi Iloa ja uskoa Leader-työhön

- Hevoset nuorten kuntouttajana

- Irlannin kansallinen maaseutuverkosto 2007–2013

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti