maanantai 5. heinäkuuta 2010

Nettilehteen siirtymistä harkittava tarkkaan


Maaseutu Plus -lehti perustettiin vuonna 2001 yhdistämällä kyliä palveleva Kylätoimintalehti (aik. Kylät toimivat ), Leader-verkostoyksikön julkaisema Liiteri-lehti ja POMO-ryhmien Kyläverkko-lehti. Maaseutu Plus kattaa laajasti koko paikallisen kehittämisen kentän, niin Leader-ryhmät, kylätoiminnan kuin muut paikallistoimijat.

Lehteä on kehitetty muuttuvan toimijakentän eli kaikkien paikalliskehittäjien tarpeisiin. Maaseutu Plus -lehden toimintapohjaa on määrätietoisesti laajennettu myymällä yhteistyökumppaneille lehden liitteitä ja erillispainoksia. Lehdestä tarjotaan sivuja muille maaseutujärjestöille niin, että he vastikkeeksi voivat ostaa erillispainoksen tai tietyn kappalemäärän.

Maaseutu Plus -lehden lukijatutkimus toteutettiin nettikyselynä ”Yhteistyön tiivistäminen viestinnässä” -nimisen YTR/MMM:n rahoittaman kehittämishankkeen yhteydessä keväällä 2010. Lukijatutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena oli selvittää, miten lukijakunta kokee lehden sisällön luettavuuden ja osuvuuden. Kyselyn toisena tehtävänä oli selvittää, voitaisiinko lehteä julkaista pelkästään sähköisessä muodossa. Lukijatutkimus laadittiin Hämeen ammattikorkeakoulussa.

Lehden muuttaminen pelkästään sähköiseen muotoon nettilehdeksi ei saanut tutkimuksessa kannatusta. Vastaajat olivat yleisesti sitä mieltä, että sähköisen lehden lisäksi tarvitaan paperiversio. Vastaajista peräti 84 prosenttia lukee lehden mieluiten paperijulkaisuna, joten pelkästään nettilehteen ei tulosten perusteella ole syytä siirtyä. Jos paperimuotoisen julkaisun rinnalla toimitettaisiin myös sähköistä versiota, olisi sille vastaajien mielestä paras formaatti näköislehti. Vastaajista 68 prosenttia pitää nimittäin näköislehteä erittäin hyvin tai melko hyvin soveltuvana. Huonoiten soveltuvana pidetään sähköpostin liitetiedostona jaettavaa pdf-julkaisua.

Johtopäätöksenä voidaan pitää, että tarvitaan sekä mallikas paperilehti että erinomainen nettilehti. Yhtenä perusteluna nähdään liian hitaat laajakaistayhteydet; kaikilla ei ole mahdollisuuksia tarpeeksi nopeisiin ja kohtuuhintaisiin nettiyhteyksiin varsinkaan harvaan asutulla maaseudulla tai saaristossa. Lehti halutaan edelleen lukea paperiversiona, ja sähköinen versio voisi olla sen tukena. Lisäksi www-sivuille kaivataan ajankohtaisempaa asiaa ja vuorovaikutteisempaa keskustelua.

On myös muita syitä jatkaa paperilehden julkaisemista. Maaseutu Plus -lehti profiloituu vahvasti ammatti-, jäsen- ja järjestölehdeksi. On vaara, että jos siirryttäisiin pelkästään nettilehteen, Maaseutu Plus -lehti kadottaisi lukijakuntansa. Toisaalta varsinkin nuoremmat haluavat lukea uutisensa netistä. Huoli voi olla aiheellinen, mutta sähköinen lehti ja Internet eivät varmasti imaise kaikkia lehtiä. Kun monet lehdet siirtyvät pelkästään sähköiseen julkaisuformaattiin, osa paperimuotoisista jäljelle jäävistä ammatti- ja järjestölehdistä voi vahvistua.

Maaseutu Plus -lehti ei ole kovin tunnettu omien yhteisöjensä ulkopuolella. Tämän takia ehkä emme aina itsekään ymmärrä, miten tärkeäksi lukijakunta kokee lehtemme. Jos aliarvioimme lehtemme merkitystä, voi se johtaa tarpeettomaan ja suunnittelemattomaan verkkolehtisiirtymään.

Kun Maaseutu Plus -lehden taustatahoina on useita keskusjärjestöjä jäsenkuntineen, lehden levikki ja uskottavuus ilmoitusvälineenä lisääntyvät. Tällöin myös tilaaja- ja ilmoitustuotot kasvavat. Tämä mahdol-listaa jatkossa lehden omatoimisen tulonhankinnan huomattavan lisääntymisen. Vuoden 2010 kesän ja alkusyksyn aikana jatkuvat yhteisen lehden kehittämisneuvottelut Suomen Kotiseutuliiton, Rajaseutuliiton, Maaseutuverkostoyksikön ja Maaseudun Sivistysliiton kanssa. Nyt lukijatutkimuksen jälkeen on aika päättää myös muista toimenpiteistä: lehden nimenmuutos, uusi typografia ja taitto sekä muut välttämättömät uudistukset.

Risto Matti Niemi
Pääsihteeri

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti