torstai 14. lokakuuta 2010

Juhlaseminaari kokosi paikallistoimijat


Kylä-, Leader- ja muut paikallistoimijat kokoontuivat Pieksämäelle 28.–29.8. Päivillä oli ohjelmassa niin kyläretkiä kuin keskusteluja, luentoja ja kulttuuriohjelmaa.

Päivät käynnistyivät lauantaina kyläretkillä: toinen täysi linja-autollinen tutustui Venetmäen ja Paltasen kylien toimintaan sekä matkailutilaan ja entiseen juna-asemaan rakennettuun kylätaloon. Häkkilän tila oli juhlakatettu myöhemmin samana päivänä vietettäviä häitä varten ja kyläpäällikkö Terho Häkkinen kertoi kylän aktiivisesta toiminnasta. Yhteistoiminnalla kehitetään niin matkailua kuin oman kylän turvallisuutta: kylän on perustettu vapaaehtoinen hälytysrinki.

Paltanen on pieni kylä, joka on perustanut kylätalon entiseen juna-asemaan. Toiminta on monipuolista.

Myös toinen linja-auto oli täynnä ja sillä päästiin tutustumaan vuoden 2008 vuoden kylän Siikamäki-Peiposjärven asukkaisiin, kyläkouluun, päivähoitoon, seurantaloon, metsäkouluun, kauppaan ja monipuoliseen yritystoimintaan. Asta-myrskyn jäljet näkyivät maastossa.

Virpi Kuvaja-Köllner DIAK-ammattikorkeakoulusta kertoi mielenkiintoisesta eKylä-hankkeesta. Hankkeessa eri maiden toimijat ja yritykset kokeilevat sähköisiä palveluja, joiden avulla parannetaan ikääntyneiden toimintakykyä ja elämänlaatua. Sähköisten innovaatioiden – esimerkiksi terveyden etähallintaan liittyvien laitteiden – lisäksi tarvitaan usein ryhmätapaamisia ja koulutuksia. Tavoitteena on myös kehittää toimivia palvelumarkkinoita maaseudulle. Siikamäki-Peiposjärvi on yksi hankkeen kokeilukylistä.

Paneeli korosti vapaaehtoistoiminnan merkitystä

LOKAALIssa tuli tietenkin esille myös käynnissä olevan Voimistuvat kylät -kampanjan teema kuntien ja kylien välinen suhde. Sytyn puheenjohtaja, professori Eero Uusitalo korosti alustuksessaan, että aluetoimikunnat ja muut lähidemokratian elimet on koottava paikallistoimijoista. Paikallisdemokratian kehittäminen on vielä pahasti kesken. Kokeilut näyttävät tietä, mutta vielä on löydettävä aivan uusia työmuotoja. Paneelikeskustelussa näitä ajatuksia kehiteltiin hyvässä hengessä.

Kansanedustaja Katri Komi (keskusta) kertoi innostavana esimerkkinä Joroisten Kolman kylästä, jossa kylän aktiivisella toiminnalla on säilytetty kyläkoulu ja perustettu ryhmäperhepäivähoito.

Kansanedustaja Olli Nepponen (kok.) kertoi, miten hänen kotikaupunkinsa Mikkeli on muuttunut maaseutukaupungiksi kuntaliitosten myötä. Elävä maaseutu on kaupungin vetovoimatekijä, mutta palvelujen säilyttäminen kylissä ei aina ole helppoa. Nepposen mukaan aluejohtokuntien ja kyläyhdistysten merkitys on kasvussa. Kutsu seminaarin paneeliin oli lähetetty kaikille Etelä-Savon kansanedustajille. Heistä ehti paikalle Komin ja Nepposen lisäksi keskustan Jari Leppä.

Ely-keskuksen yksikön päällikkö Maija Puurunen korosti hänkin kylien vireyttä ja Leader-toiminnan kasvavaa merkitystä. Kyläsuunnitelmia ja kokoontumistiloja tehdään pienillä mutta tärkeillä hankkeilla.

Juhlapuheessaan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jari Leppä lähti siitä, että maaseutu ei ole Suomelle taakka vaan mahdollisuus. Mahdollisuuksista hän nosti ensimmäiseksi esille maaseutuasumisen, joka houkuttelee monia ja tarjoaa selviä etuja.

Maaseutuvaikutuksia pitää arvioida ja valvoa

Myös elintarviketuotanto, energia, matkailu, hoivapalvelut, luova työ ja kulttuuri ovat Lepän mukaan maaseudun valtteja. ”Vapaaehtoistyö on kansakunnan henkivakuutus” hehkutti kansanedustaja ja Koirakiven nuorisoseuran näyttelijä Jari Leppä. Maaseutuvaikutusten arvioinnin kautta Leppä toivoi saatavan kuriin niitä päättäjiä ja viranomaisia, jotka toimivat hyväksyttyjen maaseututavoitteiden vastaisesti.

Maaseutuvaikutusten arviointi nostettiin esille eduskunnassa maaseutupoliittisen selonteon yhteydessä, ja Leppä lupaa edelleen ajaa tätä tärkeää uutta toimintatapaa. Se tarkoittaa, että kaikissa maaseutuun vaikuttavissa hankkeissa ja suunnitelmissa tarkkaillaan ja valvotaan maaseudun etua.

Kylätoiminnan valtionapu on noussut viime vuosina, ja Leppä totesi tyytyväisenä, että raha on käytetty tehokkaasti ja se on tullut tarpeeseen. Hän myös muistutti, että paikallisessa toiminnassa ei saa unohtaa iloa ja hauskuutta. Esimerkiksi hän mainitsi kyläteatteritoiminnan, joka on niin mukavaa, että hän ei voi olla siitä pois.

Maaseudulla on rikas kulttuuri

Päivien kulttuurianti sai paljon kiitosta: Halkokummun harrastajateatterin musiikkikavalkadi iltajuhlassa sekä Siikamäen sopraanon Eilamaria Leskisen laulu pääjuhlassa.

Elokuvaohjaaja Markku Pölösen esityksessä pääjuhlassa oli sopivasti faktaa ja fiktiota, ja se imaisi pohjoiskarjalaisella aitoudella ja rehevyydellä yleisön mukaan.

– Terveisiä Pohjois-Karjalasta Selkien kylästä! 250 henkilön yhteisö on järjellisesti ymmärrettävä.

Hieman Pölönen provosoi kylätoimijoita: maaseudulla ja kaupungissa asuminen on hänen mukaansa niin erilaista, että maaseutuasumista ei kannata markkinoida kaikille.

Toisaalta hän odottaa että Yhdysvaltojen taloudellisen ylivallan vähentyessä myös arvot tulevat muuttumaan ja itämainen hiljaisuuden arvostaminen ja perinteen kunnioitus voivat olla nousussa. Merkkinä hän mainitsi nuorten roolipeliharrastuksen, jossa eläydytään keskiaikaiseen maailmaan.

Juhlaseminaari huipentui Vuoden kylän ja aktiivisten toimijoiden palkitsemisiin.

Henrik Hausen
---------------------------------

Palkitut, tarkemmin Maaseutu Plus 4/2010:

Vuoden kylä:
Vihtijärvi, katso juttu sivulla 12.

Kunniamaininnat:

Ahlaisten Ylikylä ja Alakylä, Pori
- Uusi kyläsuunnitelma
- Porin ensimmäinen aluepäiväkoti
- Putajan rannan kunnostus ja matkailun kehittäminen
- Kylän markkinointi ja Selkämeren kansallispuiston hyödyntäminen
- www.ahlainen.fi

Nyrölä, Jyväskylä
- Nyrölän Tähtikeskus ja planetaario
- Luontopolulla 5 000 kävijää vuodessa
- Kyläkoulun säilyttäminen
- Talojen kunnostaminen lapsiperheille
- www.nyrola.fi

Vuoden maaseututoimija:
Ritva Pihlaja, Porvoo, katso juttu sivulla 16

Kylätoiminnan tiennäyttäjät:
Johanna Ikola, Lapua
Erkki Kalliomäki, Kauhajoki
Teuvo Sadeharju, Lappajärvi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti