perjantai 15. lokakuuta 2010

Lähidemokratia - miten eteenpäin?

MaaseutuPlussan tämän numeron teemana on lähidemokratia. Aihe on esillä läpi lehden käytännön esimerkein (Liminka, Somero, Facebook nästa), asiantuntijoiden arvioissa (Kuntaliitossopimuksen arviointi, Voimistuvat kylät -kampanja, Lähidemokratia ja EU, Kyläkokemuksia) sekä teoreettisimmissa tarkasteluissa (Samhälle och samhörighet, Representativ demokrati, Voisiko kuntaliitoksesta syntyä jotain uutta).

Kuntaliitossa on tehty mielenkiintoinen alueellisen vaikuttamisen valintatyökalu. Perustuen 20 esimerkkiin työkalun avulla voi pohtia, miten eri aluetoimikunnat, lähineuvostot, aluelautakunnat, yhteistyöryhmät, aluejohtokunnat ja niin edelleen eroavat toisistaan:
- Vaikutetaanko alueen palvelutasoon ja palveluiden saatavuuteen, koordinoidaanko itse joitakin palveluja?
- Voiko toimikunta vaikuttaa asumiseen, kaavoitukseen, maankäyttöön, liikenneratkaisuihin ja ympäristönsuojeluun?
- Valitaanko osallistujat puolueista, kylien kokouksissa tai yhdistyksistä?
- Ovatko osallistujat kokouskohtaisia, pysyviä esimerkiksi valtuustokauden ajan vai teemakohtaisesti vaihtelevia?
- Kannustetaanko pienten lasten vanhempia, maahanmuuttajia ja nuoria osallistumaan?
- Tehdäänkö yhteisiä lausuntoja vai kerätäänkö moniäänisiä näkökulmia?
- Kuka asetta tavoitteet ja säännöt?
- Mikä on virkamiesten rooli toimikunnissa? Onko kokouksissa virkamiehiä?
- Osallistutaanko koko kunnan strategiatyöhön?
- Ovatko kokoukset suljettuja vai avoimia?
- Onko toimikunnalla resursseja toimia, esimerkiksi sihteeri tai aluekoordinaattori?
- Onko toimikunnalla valtaa jossakin kysymyksissä?
- Ulottuuko toiminta tasavertaisesti niin kaupungin kuin maaseudun alueille?
Onnistuneimpia kokeiluja ja aloitteita ovat ehkä ne, joissa alueen järjestöjen ääni kuuluu ja joissa yhdessä määritellään tavoitteita, kirjoitetaan ohjelmia, tiedotetaan ja toimitaan. Toinen ääripää on valtuuston nimeämä lausuntoautomaatti, joka ei itse pääse määrittelemään ohjelmaansa ja jolle ei ole annettu juuri mitään valtaa eikä varoja.

Hyviä esimerkkejä on jo olemassa. Kylien yhteistyöstä on innostavia juttuja tässä lehdessä. Lappeenrannan alueraadit saavat hyvät arvosanat alueen kyläasiamieheltä Marja Jussilalta:

– Raateihin kuuluu koko alue sekä maaseutu että kaupunkialueet. Raadit kokoontuvat määräajoin ja raatien alueille on laadittu kehityssuunnitelmat. Kaupungin johto kuuntelee näitä raateja ja alueilla järjestetään yleisötilaisuuksia.

Ilman lähidemokratiaa ja muuta suoraa demokratiaa suurenevien kuntien asukkaat jäävät etäälle päätöksenteosta, heidän mielenkiintonsa yhteiskunnallisia asioita kohtaan vähenee ja asukkaiden panos kunnan kehittämisessä jää vähäiseksi.

Toinen vaihtoehto on aktiivinen kansalaiskunta, joka huolehtii toimivasta yhdistyselämästään, antaa päätöksentekovaltaa paikallistasolle, tiedottaa avoimesti, keskustelee ja kannustaa. Väittäisin, että tällaisen kunnan asukkaat oppivat myös toimimaan vastuullisesti ja kunnioittamaan muidenkin kuin omien alueidensa tarpeita.

Keskustelu jatkuu muun muassa Voimistuvat kylät -kampanjan tilaisuuksissa ja MaaseutuPlussan palstoilla. Lähivaikuttamisen teemat voidaan nostaa myös ensi kevään eduskuntavaalien keskusteluun!

Henrik Hausen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti