perjantai 15. lokakuuta 2010

Lähidemokratiaa Somerolla - kyläaktiivit tuovat ääntään kuuluville

Somerolla lähidemokratia on saanut uusia toimintamuotoja. Someron kylien neuvottelukunta kokoaa kylävaikuttajia yhteen ja kehittää kylien toimintaa. Kylien asioita saadaan myös kaupungin tietoon kylien neuvottelukunnan avulla.

Someron kylät osallistuivat yhteiseen maaseudun kehittämishankkeeseen, jonka avulla parannettiin kylien ja kaupungin välistä yhteistyötä. Hankkeen aikana laadittiin kymmenelle kylälle omat kyläsuunnitelmat, joilla kartoitettiin kylien ominaispiirteitä, kehittämistavoitteita sekä markkinointiarvoa.

Kyläsuunnitelmat-hankkeen koordinaattorina toimi Lounais-Someron kyläyhdistys ry:n puheenjohtaja Anne Heino. Hän kertoo, että kyläsuunnitelmat ovat olleet erittäin käytännönläheinen tapa vaikuttaa kylien aktiivisuuteen: ”Kyläsuunnitelmilla kartoitettiin kylien tarpeita ja tuotiin esille kehitettäviä asioita. Kaikki alkoi, kun kyläkouluja oltiin menettämässä ja kyläaktiivit päättivät yhdessä työskennellä asioidensa puolesta. Kyläyhdistysten toiminta aktivoitui hankkeen aikana ja tehdyt kyläsuunnitelmat ovat johtaneet moniin käytännön parannuksiin aina jätevesisuunnitelmista erilaisten kylätapahtumien järjestämiseen. ”

Kyläsuunnitelmat edistävät lähidemokratiaa, koska ne antavat kyläläisille oivan mahdollisuuden vaikuttaa alueensa kehitykseen. Taulukkomalliset kyläsuunnitelmat ovat erittäin käytännönläheinen työkalu, joilla saatiin listattua paperille eri kylien tarpeet. Nyt ne voidaan ottaa huomioon myös kaupungin päätöksenteossa. ”Kyläsuunnitelmien käytölle kaupungin toiminnassa haetaan yhä hyvää käytäntöä. Vielä tarvitaan pohdintaa siitä, miten kyläsuunnitelmat voidaan oikeasti jalkauttaa kaupungin organisaatioon. Meidän kyläaktiivien pitää jatkaa aktiivista työtämme, jotta asiamme otetaan huomioon”, sanoo Heino.

Kaupunki kannustaa

”Kaupungin suunnalta on suhtauduttu erittäin positiivisesti kylien aktivoituneeseen toimintaan. Suhtautumiseen on tietenkin vaikuttanut se maakunnallinen huomio, jota Somerolla tehty työ on kerännyt”, Heino kertoo. Kyläsuunnitelmien käsittely käytännössä on kuitenkin haastavaa, ja kehitettävää riittää, jotta kyläsuunnitelmat voitaisiin ottaa huomioon kaupungin organisaation eri haaroissa. Somerolla on huomattu, että kylien toiminnan kehittäjäksi ja niiden edun ajajaksi tarvittaisiin pitkäaikaisempi toimija, eli esimerkiksi kyläasiamies tai kyläyhdyshenkilö. Hankkeen jälkeinen kehitystyö kylillä jää nimittäin kesken, ellei joku aktivoi kyläyhdistyksiä toimimaan.

Someron kylien neuvottelukunnassa toimii aktiivisesti kymmenkunta kyläyhdistystä. Kylien neuvottelukunnan kokouksiin ovat kuitenkin kaikki somerolaiset tervetulleita. Neuvottelukunta tarvitsee uutta verta ja aktiivisia toimijoita, jotta kylien asioita saadaan ajettua kaupungin päätöksenteossa, koska nykyisin kaupungin toimintoja keskitetään yhä enemmän. Haja-asutusalueiden kylät kaipaavat siis omaa edustajaansa, jotta heidätkin otettaisiin huomioon päätöksenteossa.

Osa kylien neuvottelukunnan aktiiveista on asunut Somerolla koko ikänsä. Mukaan mahtuu kuitenkin myös niitä, jotka syntyivät Somerolla ja kävivät muualla opiskelemassa, mutta jotka päätyivät takaisin omaan kotipitäjään. Toiminnassa on mukana myös uusia kyläläisiä. Anne Heino kertookin aina suosittelevansa kylätoimintaa niille, jotka muuttavat Somerolle: ”Kyläyhdistyksen toiminta on hyvä tapa tutustua uuteen naapurustoon. Kylienhän ajatellaan edelleen olevan turvallisia ja viihtyisiä asuinpaikkoja, joista löytyy naapuriapua ja yhteisöllisyyttä.”

Kyläsuunnitelmat-hankkeen loputtua Somerolla on käynnistetty useita muita kehityshankkeita. Nyt käynnissä on esimerkiksi Yhteiset jätevedet -hanke. Kyläsuunnitelmista nousi esille korostunut huoli jätevesien käsittelystä, koska Suomen lainsäädäntö uudistuu ja jätevesiä tulee alkaa käsitellä paremmin. Tämän uuden hankkeen tavoitteena on helpottaa etenkin haja-asutusalueiden jätevesien hoitoa. Kylille yritetään muodostaa osuuskuntia, joilla on omat kyläpuhdistamot tai siirtoviemärit, joilla jätevedet tuotaisiin keskustan puhdistamoon.

Jätevesiä ja kulttuuria

Toinen Somerolla juuri käynnistynyt uusi hanke keskittyy iltamaperinteen herättämiseen. Tarkoituksena on tuoda kylien esiintyjät ja kylähullut esille perinteisiä iltamia järjestämällä. Kylien yhteishenkeä halutaan siis parantaa yhdessä tekemisen avulla. Iltamahankkeen vetäjät aikovat vierailla vuorotellen eri kylissä ja laatia iltamiin esityksen paikallisen värin mukaan. Kylien ja kyläyhdistysten toimintaa halutaan kehittää siis myös kulttuuripuolella, koska nykyisin kylissä järjestetään hyvin vähän kulttuuritapahtumia – kesäjuhliakin järjestetään vain harvoin! Iltamilla voidaan tuoda esille esimerkiksi paikallisia harmonikan soittajia ja runonlausujia.

Eri kylien toiminta on tietenkin erilaista – joissain kylissä kyläyhdistys on hyvinkin aktiivinen. Esimerkiksi Someron Kultalassa järjestettiin viime keväänä tanssikurssi ja kesällä lettupidot ja mölkynheittokisa, johon myös muut kyläyhdistykset oli kutsuttu. Anne Heino kommentoikin, että kylien välisen yhteistyön lisääminen on tärkeää: ”Eri kylillä järjestettyjen tapahtumien kautta opimme tuntemaan muita aktiivisia toimijoita paremmin ja opimme toistemme toiminnasta. Hankkeet luovat tärkeitä edellytyksiä kylien toiminnan kehittämiseen, mutta kyläyhdistysten jäsenien ja hallitusten aktiivisuus on kylätoiminnan virkeydelle tietenkin kaikkein tärkeintä.”

Kylien neuvottelukunnan toiminta ja kyläsuunnitelmat -hanke aktivoivat kyläyhdistyksiä ja loivat kyläläisille mahdollisuuden vaikuttaa kaupungin toimintaan jo strategiavaiheessa. Jatkossakin kyläläiset toivovat voivansa vaikuttaa tuleviin muutoksiin jo ennen päätöksentekoa, jotta heidän tarpeensa huomioidaan. Kylien neuvottelukunnan toiminta on siis ollut erittäin hyödyllistä, mutta toiminnassa on vielä paljon kehitettävää. Kylien asiaa pitää tuoda koko ajan esille. Jos sitä työtä ei kukaan tee, haja-asutusalueet hiljenevät.

Minna Valtari

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti